Malmeja syntyy tuliperäisillä merenpohja-alueilla
Meren pohjalla vulkaanisesti aktiivisilla alueilla magman lämpö ylläpitää veden kiertoa rikkonaisissa kallioissa. Kuuma, suolapitoinen, kiven huokosissa liikkuva vesi liuottaa metalleja maankuoresta.
Metallipitoiset vesiliuokset (350℃) purkautuvat takaisin mereen hydrotermisinä lähteinä. Purkauskohtien ympärille saostuu metalleja sulfaatteina, karbonaatteina ja sulfideina.
Saostumat ovat piippumaisia muodostumia tai laajoja sulfidiliejukenttiä. Osa metalleista (mm. Mn,Co,Ni) voi kulkeutua merivirtojen mukana kauas purkauspaikasta ja saostua metallirikkaina kerrostumina.
Tyypillisiä sulfidisaostumien metalleja ovat kupari ja sinkki. Niiden lisäksi esiintymät voivat sisältää mm. lyijyä, hopeaa ja kultaa. Monet maalta löydetyt malmit ovat syntyneet muinaisista merenpohjan saostumista.
Pyhäsalmen malmin (67 miljoonaa tonnia) synty on alkanut kuvatun kaltaisessa ympäristössä. Muita merkittäviä tähän ryhmään kuuluvia esiintymiä ovat Vihannin (37 Mt) ja Outokummun (28 Mt) jo loppuun louhitut esiintymät.
