Katuja, ratoja, perustuksia ja taloja
Suomessa käytetään rakentamiseen vuosittain noin 80 miljoonaa tonnia neitseellisiä maa-aineksia ja jopa saman verran erilaisilta rakennustyömailta irrotettuja maa-aineksia. Se tarkoittaa jokaista suomalaista kohden yli 30 tonnia.
Suurin osa kiviaineksista käytetään teiden, katujen ja rautateiden rakentamiseen. Niiden perustaminen routarajan alapuolelle lisää kiviainesten kulutusta. Kaikesta jalostetusta kiviaineksesta asfaltin valmistukseen kuluu noin 10 % ja betoniin noin 10 %. Betonista noin 70 % on kiviainesta, asfaltista jopa yli 90 %.
Betoniperustukset ja -elementit, kivivillaeristeet, kipsilevyt, kattotiilet ja pihakivet… Vielä ei ole keksitty miten kaupunkeja ja liikenneväyliä voitaisiin rakentaa ilman erilaisia kiviaineksia ja kivestä valmistettavia tuotteita.
Kiviaineksen ominaisuudet vaihtelevat. Asfaltin ja betonin kiviaineksella on omat laatuvaatimuksensa, samoin hiekoitushiekalla tai lasiteollisuudella. Siksi jo nyt on maailmalla hiekasta pulaa.
Vaihtoehtojakin on
Jotta kauniit hiekkaharjumme saisivat säilyä metsinä, vesivarastoina ja virkistyskäytössä, on rakennuspaikalla syntyvän kiviaineksen käyttöä tehostettu ja etsitty korvaavia ja kierrätettäviä aineksia. Usein ongelma on, että maa-ja kiviainesvarat ovat kaukana rakennuspaikasta ja kuljetus on kallista. Paikoin on kuitenkin onnistuttu kierrättämään yli 80 % syntyneestä ylijäämäaineksesta. Rakentamisen eri vaiheissa syntyvien massojen hallinta on yhdyskunta-rakentamisen nykyaikaa ja tulevaisuutta.
- Kiviaineshuollon vaihtoehtoisia raaka-aineita ovat mm. merihiekka sekä moreenista ja kalliosta murskaamalla tuotettu aines, joka on yhä useammin ensisijainen vaihtoehto.
- Myös tuhkia ja muita ylijäämäaineksia tutkitaan erilaisiin täyttötarpeisiin.
